Tekoäly puhututtaa – se tarjoaa mahdollisuuksia, mutta herättää myös huolta.Kun seuraa tekoälyä koskevaa keskustelua, ei todennäköisesti voi välttyä törmäämästä termiin ihmiskeskeisyys. Miksi juuri tekoälyn yhteydessä ihmiskeskeisyys nousee esille ja mitä ihmiskeskeinen tekoäly tarkoittaa käytännössä? Aiheesta keskustelemassa Tampereen yliopiston professori Kaisa Väänänen ja toimitusjohtaja Meeri Haataja Saidotista. Mette Vuola juontaa ja johdattelee keskustelua.
Mitä ihmiskeskeinen tekoäly tarkoittaa? Tässä jaksossa kuulet, miten ihmisnäkökulma otetaan huomioon tekoälysovellusten kehittämisessä, miksi sosiaalinen konteksti on tärkeä tekoälyn soveltamisessa ja mitä tekoälynvastuullisuudella ja läpinäkyvyydellä voidaan tarkoittaa. Keskusteluissa pohditaan myös sitä, miten tekoäly vaikuttaa ihmisen toimijuuteen ja autonomiaan.Onko tekoäly tukemassa meitä ihmisiä vai korvaamassa meidät? Pitääkö kaikkien ymmärtää, mistä tekoälyssä on kyse? Kuulet myös jakson aikana, mitä ajatuksia tekoäly herättää tavallisissa kaupunkilaisissa kesäisenä aamupäivänä Helsingin keskustassa.
Merkkien selitykset:
[?] = sanan kirjoitusasusta ei voi olla täysin varma, mutta merkitys on ainakin sinne päin. Sanan äänityskohta merkitään tekstiin ylös esim. [sana? 00:15:44]
[??] = sanasta ei voinut saada selvää, joten se on täysin epävarma tai sitä ei voitu kirjata ylös lainkaan. Sanan äänityskohta merkitään tekstiin ylös esim. [?? 00:15:44]
[tekstiä] = äänet tai litteroimatta jätetyt kohdat merkitään tekstiin hakasulkeisiin, esim. [naurahtaa] tai [haastattelu keskeytyy hetkeksi, kun haastateltava vastaa puhelimeen]
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
[äänite alkaa]
Mette Vuola [00:00:10]: Hei, ja tervetuloa kuuntelemaan Näkökulmia ihmiskeskeisyyteen -podcastin toista jaksoa. Kun seuraa tekoälyä koskevaa keskustelua, ei todennäköisesti voi välttyä törmäämästä termiin ihmiskeskeisyys. Miksi juuri tekoälyn yhteydessä ihmiskeskeisyys nousee esille, ja mitä ihmiskeskeinen tekoäly tarkoittaa käytännössä? Näihin kysymyksiin etsin vastauksia tässä podcast-jaksossa.
Mette Vuola [00:00:38]: Nimeni on Mette Vuola ja työskentelen Valtiovarainministeriössä. Vieraanani on tänään kaksi kiinnostavaa ihmistä, jotka työskentelevät ihmiskeskeisen tekoälyn parissa omista näkökulmistaan. Meeri Haataja on Saidotin, tekoälyn hallintaan ja vastuulliseen soveltamiseen keskittyneen yrityksen toimitusjohtaja. Lisäksi Meeri on aloitteleva, mutta sitäkin innokkaampi takapihapuutarhuri ja kirjoittelee mielellään sanoituksia. Oikein lämpimästi tervetuloa, Meeri.
Meeri Haataja [00:01:06]: Kiitos.
Mette Vuola [00:01:09]: Toinen vieraani tänään on Tampereen yliopiston professori Kaisa Väänänen, joka vetää Kaupunkiseudun ihmiskeskeiset tekoälyratkaisut -tutkimushanketta. Lisäksi Kaisa on työssään aina halukas oppimaan uutta eri tieteenalojen näkökulmista ihmiskeskeiseen teknologiaan ja muihinkin aiheisiin. Vapaa-ajallaan Kaisa on innokas matkustelija sekä luonto- että kaupunkikohteissa ja nykyään myös kotimaassa. Lisäksi hänestä on pandemia-aikana kuoriutunut melko taitava kotiremontoija. Kaisa, oikein lämpimästi tervetuloa myös sinulle.
Kaisa Väänänen [00:01:43]: Kiitos paljon.
Mette Vuola [00:01:48]: Ihania nämä teidän esittelynne. Ne heti jotenkin avaavat persoonaa enemmän kuin tämä virallinen titteli. Kuvailu. Mutta hei, tänään me siis puhumme tekoälystä ja ihmiskeskeisyydestä. Mennään heti jotenkin suoraan tähän asian ytimeen. Ja se ydinhän on siis, että mitä tämä ihmiskeskeinen tekoäly teidän mielestänne tarkoittaa? Aloitetaan vaikka Kaisa sinusta. Miten sinä määrittelisit ihmiskeskeisen tekoälyn?
Kaisa Väänänen [00:02:19]: Joo, aina on tietysti hyvä aloittaa jonkinlaisesta määritelmästä. Siitä on tosiaan paljon erilaisia näkemyksiä ja määrittelyjä esitetty, mutta ainakin nyt se, mistä itse lähtisin liikkeelle, on se, että se huomioi sen tekoälyn kanssa tekemisissä olevien eri ihmisten tarpeita, ja sitten tuottaa myös jollain tavalla positiivisia kokemuksia. Eli toisin sanoen pyritään välttämään niitä huonoja kokemuksiaja sellaista turhaa teknologiaa. Tämä nyt on ainakin ihan se lähtökohta, mutta toki siellä on sitten muitakin asioita. Mutta ehkä tässä välissä haluaisin kuulla Meeriltä, miten sinä määrittelisit tämän.
Meeri Haataja [00:03:10]: Joo, hyvin samankaltaisia ajatuksia. Tuo "välttää turhaa teknologiaa" on aika ytimessä minun kanssani. Ajattelen jotenkin, että siinä halutaan puhua erityisesti siitä, tai korostaa sitä tekoälyn roolia palvelemassa ihmisiä ja myöskin elinympäristöämme. Välillä on käyty ehkä sellaistakin keskustelua, että onko se liian jotenkin... voiko ihmiskeskeisyys olla liian ihmiskeskeistä? Siis sillä tavalla, että jotenkin siinä sitten jätettäisiin huomiotta vaikka ympäristö ja näin. Mutta itse ajattelen sitä laajasti sillä tavalla, että tekoäly alistetaan sellaiseen palvelevaan, ihmisiä hyödyttävään, ihmisten elinympäristöä hyödyttävään rooliin. Ja tavallaan siinä varmaan pohjalla on vahvasti se perusoikeuksiin juontava arvopohja, ja siinä korostetaan sitä, että myöskin teknologian pitää kunnioittaa niitä perusarvoja. Tai se, miten me käytämme teknologiaa.
Mette Vuola [00:04:13]: Kyllä. No...
Kaisa Väänänen [00:04:15]: Saanko jatkaa vielä tähän?
Mette Vuola [00:04:16]: Saat jatkaa toki, ihan mielellään.
Kaisa Väänänen [00:04:17]: No tuota, sitten tietysti on sellaisia, jos ajattelee, mitä se tosiaan on se ihmiskeskeinen tekoäly, niin sellaisia vähän vielä yksityiskohtaisempia piirteitä, jotka mielestäni ovat myös todella keskeisiä. Esimerkiksi se, että tekoäly on ennemminkin tukemassa ihmisiä kuin korvaamassa ihmisten toimintaa, eli haetaan sellaista hyvää yhteistyötä teknologian, tässä tapauksessa tekoälyn tai tekoälysovellusten ja niiden ihmisten välillä, joita se koskee. Sehän ei aina ole varsinaisesti käyttäjä, koska ihmiset eivät aina edes tiedä olevansa tekoälyn kanssa tekemisissä. Mutta ylipäänsä tällainen hyvä yhteistyö. Ja sitten tämä läpinäkyvyys, josta tietysti paljon puhutaankin, että jossain määrin tekoäly tai ne sovellukset selittäisivät omaa toimintaansa. Se ei ole aina välttämätöntä eikä edes kaikille välttämätöntä, mutta se on kuitenkin sellainen ehkä yleinen piirre, joka on mielestäni aika keskeinen.
Mette Vuola [00:05:25]: No, miten te ajattelette, miksi ihmiskeskeisyydestä puhutaan erityisesti juuri tekoälyn yhteydessä? Meillä itse asiassa tuossa podcast-sarjan ensimmäisessä jaksossa puhuttiin digitalisaation yhteydessä ihmiskeskeisyydestä, ja tietysti tekoäly on omalla tavallaan yksi digitalisaation sisällä oleva ulottuvuus. Minusta tuntuu, että se on nimenomaan tämä ihmiskeskeinen attribuutti, ihmiskeskeisyys-termi nousee nimenomaan tekoälyn yhteydessä. Miksi näin? Mitä tekoälyssä on sellaista, että täytyy... Ehkä Meeri tuossa vähän jo sivusikin sitä, niitä perusoikeuksia. Mutta mikä - avatkaas vähän sitä tekoälyn ydintä, että miksi ihmiskeskeisyys sen edessä on niin keskeisessä roolissa?
Kaisa Väänänen [00:06:06]: No minä voin tässä vaikka aloittaa. Se on varmaan ihan se yksi ydin. Tai ensinnäkin se, että kyllähän ihmiskeskeisyys on todella tärkeätä minkä tahansa teknologian yhteydessä, mutta toki tässä tulee tiettyjä sellaisia erityispiirteitä, miksi se juuri tosiaan, niin kuin sanoit, nousee tässä jotenkin todella vahvasti. Se, että tietyllä lailla se tekoäly, ei kaikissa tapauksissa mutta monissa, siirtää toimijuutta pois ihmiseltä. Tällöin siinä on autonomia ikään kuin vähän vaakalaudalla: voiko olla niin, että ihminen menettää omaa toimijuuttaan ja autonomiaansa? Eli se on varmaan ihan se yksi ydinkysymys. Vai mitä sinä ajattelet, Meeri?
Meeri Haataja [00:07:01]: Tosi hyvä, joo. Jäin miettimään tuosta, ja oikeastaan tuohon liittyen ja mitä edelliseen kysymykseen kommentoit, että emme saisi mennä sellaiseen harhaan kuitenkaan, että tavallaan se automaation aste olisi se, jonka perusteella ihmiskeskeisyys... tai se, että tekoäly ei ole ihmiskeskeistä jos sen käyttö on vaikka täysin automatisoitua. Se on ehkä kiinnostava ulottuvuus tässä, ja toisaalta automaation lisääntymisen kautta ehkä se tunne toimijuudesta muuttaa muotoaan. Tai saattaa tuntua myöskin, että menetämme kontrollia tai näin. Meillä on paljon sovelluksia, joiden kuuluukin olla hyvin pitkälle automatisoituja, ei niin, että siinä olisi ihminen jonkun kytkimen vieressä koko ajan päättämässä joka asian. Sen halusin erottaa siitä, että se, että teemme ihmiskeskeistä tekoälyä, ei ole sitä, että pyrimme vähentämään automaation astetta, vaan se on jollakin tavalla erilainen konsepti. Ja ehkä mielestäni olennaista on myös se, että tunnistamme, että se teknologia on osana jotakin, sitä käytetään siinä sosiaalisessa kontekstissa ja osana sitä organisaatiota, siellä on ihmisiä, ja se miten se toimii riippuu aika monesta muustakin asiasta kuin siitä teknologiasta. Sitä opetetaan datalla, joka on syntynyt tällaisten sosioteknisten isojen kokonaisuuksien tuottamana, ja se on aika kompleksista.
Mette Vuola [00:08:45]: Joo.
Kaisa Väänänen [00:08:50]: Jos voisin tuohon jatkaa? Tietysti komppaan juuri tätä, että tosiaan tämä sosioteknisen kokonaisuuden ymmärtäminen on tietysti se avainasia. Ei se itse automaation vähentäminen ole tässä ihmiskeskeisyydessä missään tapauksessa se tavoite. Mutta juuri se, että ymmärretään se, kun viittasitkin siihen sosiaaliseen kontekstiin tai ylipäänsä siihen tilanteeseen, jossa sitä käytetään, ja toinen tietysti on se, että ihmiset ovat myös hyvin erilaisia sen suhteen, minkä tyyppistä teknologiaa tai teknologiakokemusta he ovat valmiita hyväksymään ja mitä he pitävät hyvänä. Jotkuthan ovat hyvinkin sellaisia, että joo, minulle käy kaikki, teknologia voi tehdä kaiken mitä voi minun puolestani, ja sitten on sellaisia psykologisia profiileja toisilla ihmisillä, että he kokevat vahvempaa tarvetta kontrolliin. Tämäkin kohderyhmä ja ihmiset siinä pitää tietenkin tuntea hyvin.
Mette Vuola [00:09:50]: Ja varmaan ihmiskeskeisyyttä kaikkien ihmisyyden kannalta on se, että todella otetaan huomioon nämä eri tyyppiset teknologian käyttäjät ja sen kanssa vuorovaikutuksessa olevat ihmiset ja tavat, joilla halutaan olla.
Meeri Haataja [00:10:07]: Ja varmaan yksi konkreettinen syy, miksi puhumme niin paljon siitä, on myöskin se, että olemme käytännön kautta huomanneet, että emme välttämättä ole aina osanneet nähdä sitä teknologiaa osana siinä. Meillä on tullut esimerkkejä siitä, että hetkonen, tekijätkään eivät ole välttämättä ymmärtäneet, miten teknologiavaikutetaan. Meitä haastetaan siinä, että meidän pitäisi nähdä enemmän kuin välttämättä osaamme perinteisillä hallintakeinoilla nähdä. Olemme keskittyneet liikaa siihen välittömään tavoitteeseen, jota sillä tekoälyllä optimoidaan, emmekä sitten ole kiinnittäneen riittävästi huomiota kaikkeen, mitä muita vaikutuksia sillä on.
Kaisa Väänänen [00:10:49]: Joo, se on aivan totta. Ja tosiaan se, että usein tekoälysovelluksilla on ehkä sellaisia jossain määrin ennakoimattomia tuloksia, tai ne saattavat tuottaa sellaisia vaikutuksia, joita ei ainakaan täysin voida ennakoida. Siis tätä ei nyt toki tapahdu kaikissa sovelluksissa, mutta siinä mielessä se vielä ehkä herättää sitä huolta, ja varmaan juuri sitä vaikeutta kehitysvaiheessa, kun ei voida perinteisin ihmiskeskeisen suunnittelun keinoin testata kaikkea etukäteen ja todeta, että tämä nyt toimii tässä käyttökontekstissa. Koska tekoäly kehittyy käytön aikana myös, siinä tulee tällaisia lisähaasteita.
Mette Vuola [00:11:39]: Hienosti avasitte molemmat sitä, miksi tekoälyn yhteydessä nimenomaan ihmiskeskeisyydestä puhutaan paljon. Todella kiinnostavaa. Tekoäly on aika vaikea aihe, kuten tässä tuli jo esille, koska se vaikuttaa meihin myös tilanteissa, joissa emme välttämättä ollenkaan tiedä, että sitä sovelletaan. Jo pelkkä termikin on vaikea. Me kävimme tuottajamme kanssa tänään kesäisessä Helsingissä, Helsingin keskustassa, ja selvitimme, mitä kaupunkilaisille tulee mieleen tekoälystä. Kuunnellaan tässä välissä, millaisia ajatuksia tekoäly herättää.
Puhuja 1 [00:12:15]: Kammottavia. Epäinhimillinen.
Puhuja 2 [00:12:20]: Tekoäly auttaa arjessa. Ja myöskin ehkä ohjaa meitä käyttäytymään tietyllä tavalla.
Puhuja 3 [00:12:30]: No ei oikein mitään.
Puhuja 4 [00:12:32]: No siis, semmoinen, että osaisi tehdä päätöksiä ja niin kuin ihminen, samaan tyyliin, jonkinnäköinen kone. Että se on ehkä se, kaikessa simppeliydessään, mikä olisi niin kuin tekoälyä.
Puhuja 5 [00:12:46]: Öö, tekoäly, mikä se on?
Mette Vuola [00:12:51]: No niin, sellaisia ajatuksia tuli mieleen kaupunkilaisilta, kun tästä tekoälystä ja siihen liittyvistä ajatuksista kysyttiin. Mitä ajattelet, mitä kommentteja tämä herättää? Yllättikö joku? Aloita vaikka Meeri sinä.
Meeri Haataja [00:13:09]: Joo, mahtavia kommentteja. Siinä tuli varmaan aika hyvin se kirjo niistä fiiliksistä, mitä laajemmin on. Luulen, että vähän niin kuin ääripäät oli. Ehkä sellainen yltiöpositiivinen, tai se oli ehkä rivien välissä enemmän, tai puuttui sieltä. Tykkäsin siitä "auttaa arjessa", ja sitten mielestäni oli hyvä nosto tämä, että "ohjaa myöskin toimimaan tietyllä tavalla".
Kaisa Väänänen [00:13:39]: Joo.
Meeri Haataja [00:13:41]: Se on ehkä asia, joka tapahtuu vähän huomaamatta. Toki tekoälyä monesti käytetään tämän tyyppisesti, tai sille annetaan suosituksia ja näin. Mutta monesti sitten huomaa, että kun olemme ottaneet merkittävässä määrin tekoälyä jollakin alueella käyttöön, niin sitten syntyy toimintaa, jossa opetetaan ihmisiä ymmärtämään, miten täytyisi toimia suhteessa tekoälyyn, vaikka esimerkiksi millainen CV kannattaa kirjoittaa, jotta tekoälysysteemi... että pääsee seuloista läpi. Ja sama suosittelualgoritmeissä ja näin. Tämä on mielestäni sellainen, jota olisi todella kiinnostavaa tutkia enemmänkin, että miten se muuttaa, miten me ihmiset alamme optimoida omaa toimintaamme suhteessa tällaisiin tekoälyohjattuihin prosesseihin.
Mette Vuola [00:14:33]: Erinomaista, ja tosi terävä havainto tältä kaupunkilaiselta. Mitäs Kaisa, mitä ajatuksia herää?
Kaisa Väänänen [00:14:40]: Aivan samalla lailla, että aivan mahtava kirjo näitä todellakin myönteisiä ja sitten niitä, että "kammottava" ja "epäinhimillinen". Todella mielenkiintoista. Itse asiassa teimme sellaisen tutkimuksen noin vuosi sitten, vähän saman tyyppisesti kyselyllä kartoitimme näitä ihmisten näkemyksiä juuri siitä, mitä on tekoäly, ja hyvin samankaltaisesti laidasta laitaan, sekä myönteisiä että positiivisia. Se, mikä on myös ihan hyvä huomata, on tämä vastaus "ei mitään". Joillekin se tosiaan on ihan sellainen täysi blankko, se ei oikein merkitse mitään tai he eivät toisaalta ehkä tiedä siitä. Ja sekin on OK, ei heidän tarvitsekaan tietää. Eli tämä ei ole mikään sellainen, että se olisi välttämättä mikään syvä kansalaistaito, että pitää välttämättä kauheasti tietää.
Mette Vuola [00:15:36]: Mennään tuohon hiukan myöhemmin. Mutta tässä kohtaa haluaisin puhua vähän enemmän teistä ja myös teidän työstänne tekoälyyn liittyen. Meeri, kerrotko ensin, mitä teet työksesi?
Meeri Haataja [00:15:49]: Joo, olen yrittäjä. Saidot-niminen firma perustettiin kohta kolme vuotta sitten. Oli nähtävissä, että tämä tekoälynhallinta ja vastuullisuus, näihin liittyvät teemat, eivät ole sellainen ihan nopeasti ohi menevä asia, vaan se on aika fundamentaali liittyen siihen, miten me kehitämme näitä sovelluksia, luottamukseen liittyvät kysymykset. Perustimme Saidotin tukemaan ja auttamaan yrityksiä ja julkisyhteisöjä nimenomaan tekoälynhallintaan ja erityisesti läpinäkyvyyden ja viestinnän näkökulmasta. Me kehitämme siis teknologiaplatformia, SaaS-platformia, joka on käytännössä alusta, jossa yritykset tai organisaatiot voivat hallita, siis rakentaa tekoälyrekisterin, hallita teknistä dokumentaatiota tai varmistaa, että kaikki hyvään hallintaan liittyvät perusasiat on hoidettu, ja sitten jakaa sitä tietoa eri sidosryhmille. Joko tällaisten avoimien, esimerkiksi olemme olleet mukana tekemässä Helsingin kaupungin ja Amsterdamin avointa tekoälyrekisteriä, se on yksi tapa viestiä. Sitten on paljon sellaisia, joissa viestintää ei voida tehdä välttämättä niin avoimesti, mutta jakaa sitä tietoa vaikka auditoijille tai ehkä jatkossa regulaattoreille tai valvojille myöskin.
Mette Vuola [00:17:09]: Joo. Onko nämä tekoälyrekisterit siis tarkoitettu ihan kansalaiselle tai kaupunkilaiselle, esimerkiksi Helsingin ja Amsterdamin tapauksissa? Että minä helsinkiläisenä, jos olisin helsinkiläinen, voisin tutustua, että missä kohtaa kaupungin palveluita tekoälyä sovelletaan?
Meeri Haataja [00:17:24]: Joo. Kyllä. Juuri siellä voi käydä katsomassa, ai.hel.fi on Helsingin rekisteri, ja Googlella löytyy Amsterdamin vastaava. Se on nimenomaan väline tähän läpinäkyvyyteen. Siis halutaan viestiä aktiivisesti siitä, missä siinä kaupungin kontekstissa käytetään, miten käytetään tekoälyä, ja myöskin luoda uusia kanavia osallistaa sitten, tarjota mahdollisuus kaupunkilaisille antaa palautetta liittyen näihin systeemeihin. Tämä läpinäkyvyys on sellainen teema, joka on aina läsnä, kun puhutaan tekoälyn vastuullisuudesta, ja kyllähän näin kun miettii julkisen sektorin toimintaa varsinkin, niin me olemme demokraattisissa maissa tottuneet tähän informaation avoimuuteen tai julkisuuslaki velvoittaa paljon avoimeen viestintään näihin liittyen. Sitä tavallaan samaa ajatusta sovelletaan tekoälyyn. Sitten se vaatii uudenlaisia keinoja viestiä selkeästi sitä, miten tekoälyä käytetään ja miten ne toimivat.
Mette Vuola [00:18:28]: Kiinnostaa heti tietää, minkälaista palautetta te olette saaneet ikään kuin tavallisilta ihmisiltä siitä, miten tämä tekoälyrekisteri on heitä palvellut tai ehkä auttanut ymmärryksen lisäämisessä tekoälyyn liittyen.
Meeri Haataja [00:18:40]: Joo, kyllä se lähtökohtaisesti on todella positiivista ollut. Sehän on globaalistikin tällaisessa keskustelussa sellainen jatkuva tavallaan haaste, jota nostetaan pöytään, että julkisten toimijoiden ja julkisten organisaatioiden tekoälyn käytöstä ei saada riittävästi tietoa, eikä ole mahdollista sitten valvoa niitä oikeuksia ja näin. Kyllä tämä on mielestäni, tavallaan Amsterdam ja Helsinki nostivat tässä rimaa sillä tavalla olennaisesti korkeammalle, ja itse asiassa siitä osoitus on myöskin, että kiitosta tuli myös Euroopan komissiolta, joka suositteli tässä... hiljattain julkaistiin tällainen Coordinated Plan on AI, tällainen yhteinen EU-tason suunnitelma siihen, miten saadaan edistettyä tekoälyn hyödyntämistä Euroopassa, niin siinä oli julkisia toimijoita nimenomaan rohkaistu perustamaan tällaisia julkisia tekoälyrekistereitä. Että siinä ollaan oltu kyllä näyttämässä Suomestakin, kiitos Helsingille, suuntaa, jota on benchmarkattu todella paljon maailmanlaajuisesti.
Mette Vuola [00:19:51]: Pioneerityötä siis.
Meeri Haataja [00:19:53]: Kyllä.
Mette Vuola [00:19:54]: Hienoa. Entä Kaisa? Sinun vetämässäsi tutkimushankkeessa kehitetään muun muassa suunnittelun suuntaviivoja ihmiskeskeisten tekoälyratkaisujen toteuttamiseksi. Kerro vähän työstäsi ja tästä tutkimushankkeesta.
Kaisa Väänänen [00:20:08]: Joo, ihan vielä ensin haluan kommentoida. Tuo kuulostaa todella mielenkiintoiselta, mitä Meeri teet tai sinun firmasi tekee. Ihan älyttömän tärkeä ulottuvuus siinä läpinäkyvyydessä on juuri tuo, että tarjotaan ihmisille se mahdollisuus katsoa, mitä tekoälyllä toteutetaan. Tietysti läpinäkyvyyttä voi monella eri tasolla myös edistää, mutta tuo on todella mielenkiintoinen juttu, täytyypä itsekin käydä perehtymässä. En itse asiassa tunnekaan tuota entuudestaan, olen kuullut siitä vain. Mutta joo, tähän kysymykseesi, Mette, vedän sellaista Kaupunkiseudun ihmiskeskeiset tekoälyratkaisut -hanketta, joka saa EAKR-rahoitusta ja sitten meidän Tampereen yliopisto on myös siinä rahoittamassa, ja Tampereen kaupunki. Siinä on tavoitteena... no itse asiassa vähän samalla tavalla kuin mitä Meeri omasta yrityksestään kertoi, tavoitteena on edistää yritysten tietämystä ja osaamista ihmiskeskeisen tekoälyn piirissä. Ja ihan sitten mennä kuitenkin vielä vähän eri tavalla konkreettiselle tasolle siitä, miten ihan niitä suunnitteluratkaisuja tehdään.
Mette Vuola [00:21:26]: Okei.
Kaisa Väänänen [00:21:26]: Kun suunnitellaan tekoälysovelluksia, ihan jopa käyttöliittymäratkaisuja tai ylipäänsä se, että millaisissa tilanteissa sitten tekoäly voisi toimia, tai miten jos yrityksellä on joku - yleensähän heillä on tietysti itsellään se ajatus siitä, minkälaista tuotetta tai palvelua he ovat kehittämässä, niin ottaa juuri näitä ihmisnäkökulmia siinä huomioon. Ja tosiaan se yksi keino siihen on tarjota erilaisia ohjeistuksia. Siinä on tietysti aina omat haasteensa, kuinka tehokkaasti ne ohjeistukset tulee sitten huomioitua, kun sitten annetaan niitä yrityksille käyttöön, mutta...
Mette Vuola [00:22:09]: Saanko tuohon vielä kysyä? Oletteko te siis tuottaneet jo jotain tietyn tyyppisiä ohjeistuksia, jotka ovat ehkä meidän kuulijoittemmekin löydettävissä?
Kaisa Väänänen [00:22:16]: No siis, me olemme niitä... siis pian. [nauraa 00:22:19] Tämä pandemia-aika on tietysti hidastanut osin meidän työtämme, kun meidän on ollut tarkoitus tehdä tiivistä yhteistyötä yritysten kanssa, ja se on sitten vähän hidastunut tässä. Mutta meillä on esimerkiksi nyt nimenomaan tekoälyn etiikkaan liittyviä ohjeistuksia tulossa, ja niihin sitten nivomme myös näitä käyttöliittymäratkaisu-ohjeistuksia. Ne eivät ole vielä julkisia, meillä on sellainen sisäinen versio niistä olemassa, mutta toivottavasti pian. [nauraa 00:22:42] Mutta valitettavasti ihan tältä istumalta en voi vielä mitään linkkiä kertoa. Mutta tosiaan, sen lisäksi, että ei pelkästään niihin käyttöliittymäratkaisuihin, vaan myös ihan siihen suunnitteluprosessiin, eli miten voidaan ottaa huomioon ihmisten tai eri toimijoiden tarpeet.
Mette Vuola [00:23:03]: Joo.
Kaisa Väänänen [00:23:04]: Sitten siinä suunnitteluprosessissa. Eli tällainen on se kuvio siinä.
Mette Vuola [00:23:12]: Seuraava kysymykseni koskisi tätä, Kaisa, vielä, että millaisia suunnittelumenetelmiä ihmiskeskeisten tekoälyratkaisujen toteuttamiseen ihan käytännössä on? Että jos olette tuottaneet tällaisia ohjeistuksia, niin... Kerro vähän ihan käytännön tasolla.
Kaisa Väänänen [00:23:27]: Joo, okei. Ensinnäkin ehkä pitää sanoa se, että ne menetelmät eivät yleensä ole mitenkään täysin erilaisia kuin perinteiset design-menetelmät. Niissä on yleensä jokin näkökulma tai jokin erityispainopiste, joka halutaan ottaa huomioon. Esimerkiksi jos ajatellaan tällaista perinteistä käyttäjätarvekartoitusta, joka tehdään tyypillisesti jonkin sovellussuunnitteluprosessin alussa, niin sitten kun puhutaan tekoälystä, niin on erityisen tärkeätä, että siellä otetaan huomioon näitä eri toimijoita ja heidän näkökulmaansa siihen. Ei pelkästään se käyttäjä tai joku muu ihminen, joka on sen tekoälyn piirissä, vaan myös sitten esimerkiksi palveluntarjoajat, viranomaiset, ihmisten läheiset ja muut vastaavat. Siinä ehkä tulee vähän laajemmin se ihmisjoukko, jota se koskettaa ja joka pitää ottaa mukaan siihen suunnitteluprosessiin.
Mette Vuola [00:24:23]: Miten ne otetaan mukaan? Jos ajattelee ihan jo... ihmisten läheiset, niin tuo on aika vaativa ja monimutkainen...
Kaisa Väänänen [00:24:29]: On, se on ihan totta, se ei ole tietenkään helppoa, ja voi tietysti tuntua yrityksistä siinä kohtaa, tai kehittäjistä, että se on kallista. Ja totta kai siihen menee aikaa ja efforttia jonkun verran, mutta itse väitän, että se kyllä aina maksaa itsensä takaisin, kun tehdään alussa riittävän hyvä selvitys siitä. Mutta ihan työpajoilla, ihmisiä kutsumalla suunnittelijoiden kanssa samoihin kokouksiin tai työpajoihin, tai sitten toisaalta menemällä ihmisten luokse myös. Sehän on myös hyvin tärkeätä, että saadaan tästä sosioteknisestä kontekstista ymmärrystä. Niin tämä nyt on ainakin yksi, ja ihan arvojen ymmärtäminen. Tekoälyssä aika hyvin korostuvat, tai hyvin nopeasti korostuvat ihmisten arvot juuri liittyen etiikkaan ja moraaliin, mitä on hyvä elämä ja hyvä ja oikeanlainen toiminta, niin siellä tulee vähän tällaisia arvokysymyksiä, joita kyllä toki on perinteisenkin teknologian kohdalla mietitty, mutta ne tässä ehkä sitten vielä korostuvat. Tämän tyyppisiä asioita. Ehkä sitten vielä yksi asia, joka vähän ehkä poikkeaa perinteisen teknologian ihmiskeskeisestä suunnittelusta, on se, että kun tekoälysovellukset ikään kuin muuttuvat tai kehittyvät kun niitä käytetään, sen takia, että dataa kertyy lisää ja niin pois päin, niin tällainen pitkäkestoisempi käyttäjätestaus esimerkiksi on yleensä tarpeen siinä, missä voidaan ehkä perinteisellä teknologialla tehdä joku labratesti, ja se nyt ainakin jossain määrin kertoo, miten tämä toimii. Sitten tekoälyn kanssa se ei välttämättä tuo riittävää syvyyttä siihen, että saadaan se ihmisen näkökulma selville.
Mette Vuola [00:26:21]: Millä tasolla tällainen ihmiskeskeinen tekoälyratkaisujen suunnittelu Suomessa tällä hetkellä on, osaatteko sanoa tähän?
Kaisa Väänänen [00:26:31]: Haluatko vaikka Meeri aloittaa? [nauraa 00:26:34]
Meeri Haataja [00:26:36]: No, luulen, että design-menetelmiä varmaan yrityksissä, joissa mitä tahansa teknistä kehitystä on tehty, niin siitä on puhuttu monta vuotta, ja meillä on todella hienoja esimerkkejä, joissa vahvemmalla fokuksella designiin on pystytty uudistamaan yritystä ja palveluita ja näin. Luulen, että tämän tyyppisissä organisaatioissa on ihan luontevaakin ottaa niitä menetelmiä käyttöön. Välillä itse mietin juuri sitä, että tavallaan hirveän usein käydään keskusteluja, joissa ei tavallaan rakenneta sille pohjalle, vaan jotenkin kuvitellaan, että kaikki nämä kysymykset ovat täysin uusia. Hirveän paljon hyödyttäisi, että olisi sitten design-metodologian hyödyntämistä ja sellaista käyttäjälähtöistä kehittämistä, sillä pötkitään jo todella pitkälle. Sama pätee ihan perus-, normaalihyviin vaikka dokumentointikäytäntöihin, nekin ratkovat tavallaan niitä kysymyksiä, joiden ytimessä ollaan, kun puhutaan tekoälynhallinnasta. Mutta ehkä yleisesti sitten, kyllähän tuo varmasti aika uusi. Ajattelen, ja korjaa, Kaisa, jos olen väärässä, että onhan tuo, olettaisin näin, aika uusi alue myöskin tutkimuksessa, saati sitten teollisessa hyödyntämisessä. Ja tuo on kyllä todella kiinnostavaa, voisin kuvitella, että monta kiinnostavaa tutkimusta tulee juuri siitä, että miten sen käyttöönoton jälkeen monitoroidaan, kerätään jatkuvasti sitä palautetta, ja minkälaisia tehokkaita tapoja palautteen vaikuttavuuden seurantaan sitten pidemmällä aikavälillä on hyvä tehdä.
Kaisa Väänänen [00:28:26]: Joo. Minäkään en pysty sillä tavalla, taisit esittää kysymyksen, että millä tasolla se on, se on tietysti vähän vaikea nyt antaa jotakin, etkä nyt tietysti hakenutkaan mitään...
Mette Vuola [00:28:36]: Se on neljä. [nauraa 00:28:37]
Kaisa Väänänen [00:28:37]: Se 4.3 on aina se hyvä. [naurua 00:28:40] Se on hyvä vastaus, voimme päättää podcastin tähän. Joo, tuota, kyllä se juuri näin on, olen samaa mieltä kuin Meeri tuossa kuvasi, että on paljon osaamista, joka soveltuu tähän, ja tuossa edellä myös kuvasin niitä eroja. Mutta sitten, ja tosiaankin ehkä juuri isommissa firmoissa, joissa on sitä perinteistä design-osaamista, heillä on varmaan aika hyvä tilanne, mutta sitten on paljon niitä pienempiä firmoja, joissa ehkä on se mahtava tekoälyosaaminen, ihan huipussaan, mutta sitten taas voi olla, että tämä ihmiskeskeinen näkökulma on heille vain vieraampi. Että siellä ei välttämättä ole vielä voitu tai ehditty, osattu rekrytoida sen tyyppistä osaamista. Ja sitten on vielä tähän liittyen sellainen yleinen haaste, joka ei ole mahdoton ratkaista, mutta aika lailla sitten on tekoälyasiantuntijoiden ja ihmiskeskeisen suunnittelun asiantuntijoiden... heillä on aika erilaiset taustat, ja ehkä osin erilainen kieli puhua asioista. Eli juuri se, että saadaan se tietynlainen kypsyys tähän ihmiskeskeiseen tekoälyyn, se vie aikaa varmastikin. Jos näin ajattelen Suomen mittakaavassa ja miksei maailmassakin, toki olemme seuranneet, mitä maailmalla on erilaisia tutkimusryhmiä ja firmojakin, jotka tätä tekevät, niin varmaan Suomi on siinä ihan hyvällä mallilla, ei Suomi ainakaan mitenkään jälkijunassa, päinvastoin voisi ajatella, että ihan siellä suht hyvässä vaiheessa. Mutta kyllä siellä on paljon tehtävää vielä. Ja juuri se sellainen kyvykkyyksien kehittäminen varmasti vaatii työtä vielä.
Mette Vuola [00:30:30]: Joo. Noista kyvykkyyksistä - tässä on tullut todella kiinnostavia näkökulmia, ja ottaa aikaa, että niitä saa päässänsä jäsenneltyä, varmasti myös kuulijoilla. Mutta kuunnellaan taas tähän väliin vähän kaupunkilaisten ajatuksia. Eli me pohdimme tätä jaksoa suunniteltaessa, että tietävätkö ihmiset riittävästi tekoälystä, tai toisaalta sitten, ja samalla, että luotetaanko järjestelmiin ja palveluihin, joissa tekoälyä hyödynnettiin. Tuossa aamupäivällä kysyimme myös tätä, ja kuten sanoin, niin kuunnellaan taas tähän väliin heidän ajatuksiaan.
Puhuja 6 [00:31:10]: No mitä minä tiedän tekoälystä? No niin, että se on niin kuin eräänlainen tekoihmisen aivo, jolla voidaan korvata tiettyjä ihmisen tekemiä tehtäviä. Vaikkapa pankkipalveluissa [nauraa 00:31:23] tai jossain tämän tyyppisissä asioissa. Tai sitten ei suhteessa ihmiseen, vaan niin kuin että tekee itsenäisesti jotain prosesseja, mitä on ennen tarvittu vaikka ihminen laskemaan Excelillä tai whatnot, jotain tän tyyppistä.
Puhuja 6 [00:31:38]: No, no tuota, en ole sillä lailla riittävän informoitu omasta mielestäni, että osaisin sillä lailla kauheasti perustella, että luotanko vai en. Ajattelen, että ne ketkä ovat perehtyneet, varmaan tietävät paremmin. Olen itse ammatiltani siis psykologi, niin sitten mietin, että... kun sitähän aina välillä, että onko sitten pelko, että tekoäly ottaa vallan [nauraa 00:32:00], ja sitten jotenkin tulee älykkäämmäksi kuin ihminen, mutta en tiedä. En toistaiseksi usko siihen. Mutta voihan olla, että olen vain teknopessimisti [nauraa 00:32:14]. Ehkä se joskus ottaa vallan, en tiedä, mutta toistaiseksi en usko siihen.
Puhuja 7 [00:32:21]: En tiedä oikeastaan mitään. Kaikki vain mutu-tuntumaa, mitä lukee vain.
Puhuja 7 [00:32:25]: [nauraa] En luota ollenkaan justiinsa. Se kuulostaa vähän sillä lailla absurdilta näin, että jos tekoäly niin sanotusti hallitsee kaikkea ja näin, niin mihin se sitten loppupeleissä johtaa justiinsa?
Puhuja 8 [00:32:37]: Siis minulla tulee mieleen vain joku puhelimen joku Siri tai tuollainen.
Puhuja 8 [00:32:42]: No ehkä juuri jollain puhelintasolla, mutta ehkä... en tiedä sitten mitenkään laajemmin.
Puhuja 9 [00:32:47]: No, aika paljon se liittyy kaikkeen normaalielämään, helpottaa elämää varmaan aika paljon. Minulla on ainakin tapa. Mutta en sillä lailla... niin. Joka asiassa varmaan on tekoälyä, mitä nykyisin on, kaikessa tekniikassa. Sen verran tiedän. En nyt sillä lailla muuten tiedä.
Puhuja 9 [00:33:01]: Niin, kyllä varmaan itse luotan, mutta se mitä media tavallaan luo ja muuta, niin se on tuonut vähän sellaista epävarmuutta. Mutta kyllä varmaan itse luotan. Mitä jotain leffoja katselee, niin siellä tulee jotain skenaarioita. Mutta kyllä varmaan muuten luotan, joo. En varmaan hirveästi tiedä siitä vielä, niin sitten on vähän vaikea tietää siitä sen luottamuksesta niin paljoa.
Mette Vuola [00:33:18]: No niin, siinä tuli kiinnostavia ihmisten ajatuksia liittyen tekoälyyn ja siihen liittyvään luottamukseen. Mitä ajatuksia teissä herätti nämä? Kaisa, ole hyvä.
Kaisa Väänänen [00:33:29]: Joo, no, tässä oli minusta todella hyviä avainsanoja taas. Luottamus nyt tietysti on hyvin siinä ytimessä, mitä ihmiset varmasti miettivät, ja mitä heillä on oikeus vaatia, sitä, että tekoäly on luotettavaa. Toki siinä oli myös sitten niitä negatiivisia pelkoja siihen liittyen, juuri tämä, että tekoäly korvaisi ihmisen tai ottaa jopa vallan. Nämä ovat tietysti hirveän ymmärrettäviä, ja osin tietysti mediasta ja filmeistä ja muusta tulee tällaisia näkökulmia. Mutta ihan mukava oli tietysti kuulla, että siellä oli myös tällaisia, että se voi helpottaa ja niin pois päin. Eli taas monenlaisia näkökulmia, niin kuin ihan on odotettavissakin, eri ihmiset eri lailla suhtautuvat.
Mette Vuola [00:34:21]: Mitenkäs Meeri, mitä ajattelet?
Meeri Haataja [00:34:24]: Minulle jäi mieleen tuo "en luota, absurdi ajatuskin". [naurua 00:34:26] Mielestäni on ihan hyvä... ajattelen kyllä, että se luottamus pitäisi kohdistaa sitten niihin kehittäjiin, jotka niitä tarjoavat, kuin siihen itse sovellukseen välttämättä, vaikka se voi olla hirveän vaikea erottaakin sitä, vetää sitä rajaa siinä. Sellaista tiettyä hyvää, tervettä kritiikkiä oli tuossa. Mutta sitten myöskin se, kirjoitan muistiin itselleni, "korvaa tiettyjä tehtäviä", se on hyvä sellainen pragmaattinen ajatus siihen. Näinhän se on, tekoäly toimii kuten joku ihminen tai ihmiset, tiimi, on määritellyt sen toimimaan, suorittamaan jotakin tavoitetta ihmisen puolesta, jonka pitäisi helpottaa sitten elämää.
Mette Vuola [00:35:15]: No mitä teidän mielestänne ihan jokaisen pitäisi ymmärtää tekoälystä tai sen hyödyntämisestä? Tai sitten toisaalta pitääkö edes ymmärtää? No aloita sinä vaikka, ihan sama.
Kaisa Väänänen [00:35:28]: No siis, oikeastaan ihan ensimmäinen vastaukseni oli, että ei pidä, jos ei halua. [nauraa 00:35:33]
Mette Vuola [00:35:33]: Okei.
Kaisa Väänänen [00:35:34]: Eli jotenkin ajattelisin, että sen ei mielestäni tarvitse olla ihmisille sellainen pakko. Mutta totta kai, jos ei laisinkaan ole kiinnostunut asiasta, sekin on OK, mutta totta kai vielä tässä vaiheessa varsinkin, kun tämä tekoälykenttä on kehittymässä - no varmasti se kehittyy vielä pitkäänkin - mutta varsinkin tässä vaiheessa se varmasti olisi ihan hyvä, että olisi jonkinlainen sellainen peruskäsitys, mitä tekoäly käytännössä tarkoittaa, ja toisaalta mitä se ei tarkoita. Juuri esimerkiksi tämä "tekoäly ottaa vallan". No toki se voi jossain pienessä asiassa jo nyt ottaa ehkä vallan, kenties, jollakin tehtävätasolla, mutta tosiaan... On se siinä mielessä se perusymmärrys siitä ihan hyvä, ettei myöskään tule sellaisia liiallisia pelkoja tai huolia myöskään sen suhteen. Mutta sitten toinen on tietysti, että on ihan hyvä olla tietoinen siitä, mitä omaa dataa luovuttaa käyttöön. Se on ehkä nyt sitten se, että tullaan takaisin tähän autonomiaan ja yksityisyydensuojaan ja niin pois päin. On ihan hyvä ymmärtää, että jos en huolehdi mistään, niin ainakin tällainen tietty riski on olemassa, että ehkä jotakin sellaista tietoa minusta tallentuu johonkin, mitä en välttämättä kuitenkaan sitten haluaisi.
Mette Vuola [00:37:04]: Joo, eli sen ymmärtäminen, mitä roolia data näyttelee.
Kaisa Väänänen [00:37:09]: Niin. Kyllä.
Mette Vuola [00:37:10]: Tekoälyn soveltamisessa. Ehkä sen ymmärtäminen olisi meille kaikkein tärkein.
Kaisa Väänänen [00:37:13]: Tuo on itse asiassa erittäin hyvä kiteytys sille. Joo, kyllä.
Mette Vuola [00:37:16]: Joo. Mitäs Meeri, mitä sinä ajattelet siitä, että pitääkö ihmisten ymmärtää jotain tekoälystä, ja jos kyllä, niin mikä on se sopiva taso?
Meeri Haataja [00:37:25]: Ei varmaan pidä. Tai... joo, pakko ei ole, [nauraa 00:37:30] jos ei halua. Mutta ajattelen kyllä, että yhteiskuntamme koo ajan pyörii enemmän ja enemmän tekoälyohjatuilla prosesseilla ja mekanismeilla, ja sen toimijuuden ylläpitäminen ja se, että pystyn toimimaan tehokkaasti ja valvomaan myöskin omia oikeuksiani ja kyseenalaistamaan, niin siinä tietysti auttaa, jos ymmärtää jotakin tekoälystä. Ehkä tärkeimpänä ajattelen sitä, että on tärkeä ymmärtää, että ne ovat ihmisten kehittämiä ja ne toimivat sillä tavalla kuin ne laitetaan toimimaan. Nämä sovellukset ovat myöskin erehtyviä, eli kukaan ihminen ei ole täydellinen eivätkä myöskään ihmisten kehittämät sovellukset ole täydellisiä, joten meidän on tärkeää myöskin peilata ja koko ajan arvioida sitä, miten se toimii. Meillä on lupa kyseenalaistaa tai haastaa tekoälyä. Se on mielestäni melkein sellainen kansalaistaito, joka on todella tärkeä, ja tavallaan rohkaista ihmisiä siihen. Emme saa ottaa sellaista passiivista roolia, että okei, nyt kun jokin suositusjärjestelmä jotain suosittelee, niin se on se oikein ja minä mukaudun siihen. Vaan tavallaan, että jotenkin sellainen palautteenantoluuppi meidän pitäisi saada kyllä kehitettyä... nyt en puhu yksistään sovelluksesta välttämättä, vaan ylipäätään se, että ymmärrämme, että saa antaa palautetta, saa antaa kritiikkiä, ja niitä pitää kehittää eteenpäin. Ne tekevät virheitä, ja kehttäjän täytyy oppia niistä omista ja muiden virheistä ja tavallaan parantaa sitä. Eli sellainen joku glorifiointi tai sellainen, että se on jokin kaukainen juttu johon ei voi vaikuttaa, ja se ottaa valtaa tai ottaa hallintaan pala palalta meidän elämän prosesseja ja näin, haluaisin lisätä sitä ymmärrystä siitä toimijuudesta ja myöskin luoda edellytyksiä siihen toimijuuteen.
Mette Vuola [00:39:33]: No miten tavallinen ihminen voi vaikuttaa siihen, että tekoälyä hyödynnettäisiin ihmiskeskeisesti ja ikään kuin sitä toimijuuttansa manifestoida, osoittaa jollain tavalla, antamalla palautetta tekoälyjärjestelmistä... Miten käytännössä tämä on mahdollista?
Kaisa Väänänen [00:39:53]: Tykkäsin tosi paljon tuosta, mitä Meeri tuossa äsken esitit, tällainen jonkinlainen palautteenantomekanismi. Sehän on ihan missä tahansa teknologisessa järjestelmässä, mutta taas varmastikin tekoälyn suhteen siellä on tiettyjä asioita, joissa se on erityisen tärkeä. Sellaista on varmasti syytä miettiä. Muuten ajattelisin lähtökohtaisesti, että ei ole yksilön tehtävä huolehtia siitä, että ne sovellukset kehittyvät oikeaan suuntaan. Mutta kyllä halutessaan ihmisillä tulisi olla mahdollisuus antaa palautetta eri tasoilla, ihan joko koko toimintakentän tasolla tai sitten yksittäisen sovelluksen toimivuuden ja ihan käytettävyydenkin, ja läpinäkyvyyden ja selkeyden tasolla. Toisaalta myös... toivottavasti mielellään myös positiivista palautetta, tietysti yleensä palaute tuppaa olemaan enemmän ehkä sitä huonoa, tai siis negatiivista palautetta. Mutta rakentavaa negatiivista, ja sitten toisaalta myös niitä hyviä havaintoja. Esimerkiksi sanotaan vaikka diagnostiikassa, niin onhan se nyt loistavaa, jos tekoäly pystyy auttamaan, löytämää paremmin vaikka sairaudet, niin se, että ihmiset myös voivat sitten halutessaan siitäkin antaa jotain palautetta.
Mette Vuola [00:41:14]: Mutta se vaatii varmaan sitten sen, minkä eteen Meeri tekee töitä, että ne ovat läpinäkyviä ne järjestelmät, joissa sitä tekoälyä sovelletaan. Voin kuluttajana, käyttäjänä, ihmisenä tietää, että hei, tuolla on se tekoäly, se toimii näin, ja nyt voin sitten jonkun rakenteen kautta sitä palautetta, kun tiedän, että tässä nyt sitä sovelletaan. Ja eikö totta, että tässä on vielä tekemistä tavallaan, että sitä todella tehdään näkyväksi niitä soveltamiskohteita?
Meeri Haataja [00:41:43]: Joo, ajattelen, että meillähän on nykyään sosiaalisen median kauttakin enemmän kanavia kuin ikinä, tavallaan käyttää sitä asiakkaan ja kuluttajan kansalaisen valtaa. Ja se tulee paljon myöskin julkisen keskustelun kautta, ja keskustelun, jota me käymme. Asiakkaat ovat yritysten tärkein sidosryhmä. Jos asiakaskentästä tulee huolia tai tarpeita sille, että ne indikoivat jotenkin sitä luottamuksen haastamista tai sen rikkoutumista, niin kyllä keskimääräinen yritys ottaa sen vakavasti. Se ei ole yhdentekevää. Joten haluaisin tavallaan, oli niitä virallisia kanavia tai ei, niin käyttämään niitä eri kanavia viestiä yritykselle, ja sitten toki myöskin kansalaisena julkisille organisaatioille. Tämä on meille tärkeää. Nämä asiat kiinnostavat, ja osoittaa se, että viestintää tarvitaan ja mitkä kysymykset herättävät sitten mietintää. Mutta olen absoluuttisen samaa mieltä, Kaisa, sinun kanssasi siitä, mielestäni todella tärkeä nosto, että vastuuta siitä luotettavuudesta ei ikinä voi kyllä sysätä sinne kuluttajalle. Ja siitä olen todella iloinen nyt, miten tätä kenttää ollaan myöskin regulaation kautta ehkä jatkossa sitten ratkomassa. Siinä vastaus ei ole se, että kuluttajalta kysytään suostumus, luotatko tähän, ja näin. Että tavallaan sysättäisiin sinne kuluttajille. Se on tärkeä sidosryhmä, ja siinä tarvitaan sitä viestintää, mutta vastuu on kyllä kannettava yrityksissä ja julkisorganisaatioissa, jotka tarjoavat ja kehittävät näitä.
Mette Vuola [00:43:29]: Todella tärkeä pointti. Mainitsit tuon regulaation. Se olisi melkein oman podcastjakson aihe, tekoälyä koskeva lainsäädäntö, jota edistetään EU-tasolla tällä hetkellä. Meeri, voitko ihan lyhyesti avata siitä?
Meeri Haataja [00:43:44]: Puolessa minuutissa? [naurua 00:43:46] EU-regulaatio...
Mette Vuola [00:43:47]: Puolessa minuutissa tekoälyasetusesitys. For dummies.
Meeri Haataja [00:43:52]: Joo, siis tässähän on pitkä valmisteluaika, ja Suomen Alapietilän Pekka on vetänyt asiantuntijaryhmää, joka on tehnyt jo, monta vuotta sitten aloittanut työn tässä, ja nyt tosiaan muutama viikko sitten julkaistiin esitys. Se määrittelee käytännössä tätä, tunnistaa tällaisia korkean riskin sovellusalueita, joissa tekoälysovelluksilla voi... se voi aiheuttaa riskejä turvallisuudelle, terveydelle tai perusoikeuksille, mikä on todella, todella tärkeä näkökulma ja asettaa odotuksia ja vaatimuksia sitten organisaatioille, jotka kehittävät ja tarjoavat tällaisia EU-alueella sille, miten varmistetaan sitten se, että ne toimivat luotettavasti ja näiden perushyvien käytäntöjen kautta. Siinä oikeastaan. Sitten siellä on muutamia tällaisia kiellettyjä käyttökohteita, joista esimerkiksi tämä Kiinan social scoring esimerkkinä, siinä on selkeä kannanotto sen suuntaan, että on EU:n arvojen vastaista käyttää tekoälyä tällaiseen. Menikö yli 30 sekuntia? [naurua 00:44:54]
Mette Vuola [00:44:54]: Aika hyvä tiivistys, kiitos.
Kaisa Väänänen [00:44:57]: Ihan nopeasti tuohon vain lyhyt kommentti, että onhan tämä sinänsä, vaikka siitä on tietysti ollut myös negatiivista keskustelua siitä sen hyvin toisaalta abstraktista tasosta ja toisaalta sitten sellaisesta, että se jopa vaatii hirveän paljon kehittäjäorganisaatiolta, mutta onhan se ihan loistavaa, että EU:ssa tällaisia mietitään. Ja totta kai, no, mainitsit Kiinan, mutta että nämä ovat kuitenkin asioita, jotka eivät joka puolella maailmaa, näistä ei olla riittävän huolissaan, jos laisinkaan. Että siinä mielessä ihan mainiota, että tällainen on-
Meeri Haataja [00:45:30]: Mutta toisaalta varmasti tämä tulee vaikuttamaan myös Euroopan ulkopuolella siihen keskusteluun, että kyllä moni on odottanut sitä EU:n kannanottoa ja näkemystä tähän, ja se varmasti tulee vaikuttamaan sitten keskusteluun myöskin EU:n ulkopuolella.
Mette Vuola [00:45:43]: Ja tosiaan tämä lainsäädäntökehikko varmasti tulee siihen tekoälyn soveltamiseen vaikuttamaan tulevaisuudessa ja lähivuosina. Sen ohella, millaisena nyt näette - tämä on viimeinen kysymys, nyt ladatkaa tähän kaikki - [naurua 00:45:59] millaisena te näette tekoälyn soveltamisen tulevaisuuden lähivuosina, ja ehkä vielä lisäisin tuohon, että tuo ihmiskeskeisyys, kasvaako sen merkitys vai väheneekö, vai muuttaako se muotoaan? Saatte nyt olla tällaisia futuristeja ja arvioida tulevaisuuteen. Aloita vaikka Kaisa.
Kaisa Väänänen [00:46:20]: Joo. Kiitos. Odotas nyt, tuossa kysymyksessäsi oli pari osaa. Jos ajateltiin, että laajeneeko ihmiskeskeisyyden merkitys tulevaisuudessa... no, totta kai se on jo nyt tärkeää, mutta niin kuin tuossa aiemmin oli vähän puhetta, niin tällä hetkellä se kypsyystaso ei ole vielä ehkä niin sanotusti riittävän korkea, mikä se nyt on, en rupea nyt asettamaan mitään [nauraa 00:46:39] rimaa sille tässä, mutta kyllä sen merkitys tietysti kasvaa. Ja myös toivottavasti sen vaikuttavuus, eli kun tätä osaamista ja ymmärrystä tulee lisää, sekä ihan siellä teknisen tekoälyn puolella, mutta myös tämän ihmiskeskeisen toimintatavan ja näiden ikään kuin keskinäisessä naittamisessa, niin merkitys kyllä kasvaa. Itse jotenkin näen sen sillä tavalla, ja voi olla, että joku todistaa tämän näkemyksen muutaman vuoden päästä vääräksi, mutta kyllä jotenkin miellän tekoälyn sellaisena, että siitä tulee perusteknologiaa. Että sitä on lähes kaikessa jossain muodossa, ja siitä ei enää ehkä ajatella mitenkään kauhean erityisesti, että ahaa, tämä on nimenomaan tekoälysovellus, vaan että se ikään kuin muuttuu tavanomaiseksi teknologian osaksi. Siinä mielessä sitä ei ehkä enää sitten jossain vaiheessa ajatella kauhean erityisenä. Mutta tästä kuulisin todella mielelläni Meerin näkökulman.
Meeri Haataja [00:47:45]: Minä itse asiassa visioin ihan tuota samaa. Kirjoitin tuohon omiin muistiinpanoihini "tylsistyminen". [naurua 00:47:50] Itse olen aikaisemmin ollut isommassa yrityksessä viemässä eteenpäin tekoälyn kehittämistä, ja silloin pidin vähän niin kuin mittarina sitä, että niin kauan kuin meillä lasketaan, että montako tekoälykehittäjää meillä on, niin tämä on vielä tällainen uusi asia. Mutta sitten kun meillä on osana kaikkia kehitystiimejä, joissa teknologiaa kehitetään, joku data scientist, niin silloin ollaan saavutettu tietty taso, että tavallaan ei enää eroteta tuota. Uskon kyllä, että siihen suuntaan vahvasti maailma on menossa. Odotan myös paljon tältä, että mitä se Human AI, ihmisen ja tekoälyn kanssakäyminen, luulen että sieltä tulee paljon uusia innovaatioita ja tapoja löytyy. Mutta joo, se megatrendi on varmaan se tylsä tekoäly [naurua 00:48:41], ja minun mielestäni se on erittäin hyvä.
Mette Vuola [00:48:43]: Tuo kuulostaa hyvältä, ja kumpikaan ei minkäännäköisiä dystooppisia mielikuvia tähän nyt maalaillut, [nauraa 00:48:48] että teidän tulevaisuutenne kuulostaa hyvältä minun korviini.
Kaisa Väänänen [00:48:54]: Yhden asian vielä ehkä haluaisin sanoa, että tietysti kun paljon puhutaan kestävästä kehityksestä ja vaikka siitä puhutaan ehkä, joskus jopa tuntuu että se asia on ihan joka paikassa, mutta kyllä minä sen tässä yhteydessäkin haluan vielä mainita, että uskon ja toivon kyllä, ja uskon oikeasti, että tekoälyn kaltaisilla sovelluksilla tai tekoälysovelluksilla on mahdollisuuksia myös auttaa meidän yhteiskuntaamme löytämään resurssioptimoituja ratkaisuja, jotka voivat osaltaan auttaa. Ja myös tällainen sosiaalinen inkluusio. Toki siellä ovat ne uhkakuvatkin olemassa, mutta siinä mielessä jos ajattelee, niin minä ainakin toiveikkaasti esitän, että se voi edistää vahvasti tällaista ei pelkästään ihmiskeskeistä teknologiaa, vaan juuri tällaista maailmakeskeistä teknologiaa.
Mette Vuola [00:49:40]: Tähän on erinomaista päättää. Lämmin kiitos teille molemmille tästä keskustelusta ja aurinkoista kesää.
Kaisa Väänänen [00:49:46]: Kiitos paljon.
Meeri Haataja [00:49:48]: Kiitos.
Mette Vuola [00:49:51]: Kiitos, että kuuntelit tämän jakson. Seuraavissa jaksoissa puhutaan jälleen kerran jostain kiinnostavasta näkökulmasta ihmiskeskeisyyteen liittyen. Pysy siis kuulolla.
[äänite päättyy]